Kaikki rikokset eivät aina etene esitutkintaa pidemmälle, mutta rikosilmoituksen tekeminen kannattaa aina. Osa lievemmistä rikoksista, joissa rangaistuksena on odotettavissa sakkorangaistus, eivät yleensä etene esitutkintaa pidemmälle, mutta niistäkin täytyy tehdä rikosilmoitus, että voi hakea vahingonkorvausta. Osa rikoksista on virallisen syytteen alaisia rikoksia, jolloin poliisi tekee tutkinnan ja syyttäjä voi syyttää niistä, riippumatta siitä, vaatiiko asianomistaja niistä rangaistusta. Tällä kertaa aiheena blogissa on rikosprosessi ja mitä siihen kuuluu. Toivottavasti löydät aiheesta hyödyllistä tietoa blogistamme.
Rikosprosessi koostuu eri vaiheista
Rikosprosessi koostuu erilaisista vaiheista ja se lähtee aina liikkeelle rikosilmoituksen tekemisestä. Rikosilmoituksen voi tehdä asianomistaja, poliisi tai kuka muu tahansa henkilö. Rikosprosessin vaiheet ovat esitutkinta, syyteharkinta ja oikeudenkäynti, mutta kaikki rikokset eivät etene esitutkintaa pidemmälle. Esitutkinnan suorittaa poliisi, joka pyrkii selvittämään, mitä on tapahtunut ja millaisia vahinkoja rikoksen uhrille on aiheutunut. Esitutkinnan aikana, poliisi kuulee asianomistajaa, syytettyä ja mahdollisia todistajia sekä kerää muuta todistusaineistoa. Muuta todistusaineistoa voivat olla lausunnot, valokuvat ja teknisestä tutkinnassa saatu aineisto. Esitutkinta päätetään ja siitä tehdään kirjallinen päätös. Kirjallinen päätös voi olla esimerkiksi asian lähettäminen syyttäjälle syyteharkintaan, esitutkinnan rajoittaminen, rikosta ei ole poliisin selvityksen mukaan tapahtunut asiassa, asia on vähäinen, eikä asianomistaja vaadi rangaistusta tai rikoksen on tehnyt alaikäinen.
Rikosprosessi voi edetä syyttäjälle, sovitteluun tai rangaistusmääräysmenettelyyn
Esitutkinnan jälkeen rikosprosessissa on seuraavaksi vuorossa, joko syyttäjän syyteharkinta, sovittelu tai rangaistusmääräysmenettely. Rangaistusmääräysmenettelyssä määrätään rikoksesta sakkorangaistus ja enintään 1000 euron suuruinen menettämisseuraamus. Sovittelussa pyritään sopimaan asia rikoksen osapuolien kesken ilman, että asia etenee oikeudenkäyntiin. Sovittelu on vapaaehtoinen ja siinä käsitellään uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja ja sovitaan niiden hyvittämisestä. Sovittelussa tapahtuu aina puolueettoman sovittelijan välityksellä ja molemmilla osapuolilla on oikeus peruuttaa suostumuksensa sovitteluun milloin tahansa prosessin aikana. Syyteharkinnan tekee syytäjä, joka on valtion viranomainen. Rikoksen vakavuudesta riippuen, syyttäjä saattaa osallistua rikoksen tutkintaan jo esitutkinta vaiheessa. Jos syyttäjä päättää nostaa asiasta syytteen, siirtyy asia käräjäoikeuden käsiteltäväksi tai syyttäjä voi myös ohjata asian sovitteluun, määrätä sakon tai tehdä syyttämättäjättämispäätöksen. Asianajaja rikosasioihin on mahdollista valita rikosprosessin aikana, jos tarvitsee neuvoja asian hoitamisessa. Asianajotoimisto Tapio Mäkelä Oy tarjoaa kattavat asianajopalvelut ja neuvontaa lakiaisoissa.
